Yksi asia, joka on yllättänyt ja sykähdyttänyt positiivisesti rannikolle muuttamisessa, on saaristo ja sen kauneus. Olen tietty aina kuullut kehuja Turun saariston upeudesta, mutta omat kokemukset ovat tähän asti rajoittuneet pikaisiin vilahduksiin ruotsinlaivan ikkunoista. Nyt tilanne on kuitenkin toinen, sillä miehen vanhemmilla on mökki Nauvossa, joka siis koostuu wikipedian mukaan noin 3000 saaresta, luodosta ja kalliosta. Nauvo on mesta paikka!
Mökki on tarpeeksi lähellä, jotta sinne viitsisi ajaa työpäivän päätteeksi ja tulla illaksi takaisin kotiin, mutta myös tarpeeksi kaukana päästäkseen eroon kaupungin melusta ja pölystä. Itse olen kasvanut järven rannalla, joten veden läheisyys varsinkin kesäisin on minulle elinehto. Ja koska Itämeri ei täällä Turun seudulla mikään kovin aava kuitenkaan ole, ei se kauheasti eroa esimerkiksi nyt vaikka Näsijärvestä ;D Vettä sen olla pitää, suolan määrällä ei mitään merkitystä. Vielä kun pääsis purjehdusta kokeilemaan, sellainen kokemus kun olis vielä (kuulemma) luvassa!
Tänään lähdimme taas aamusella ajelemaan ja juuri äsken kotiuduimme. Kuvat tältä kesältä.
P.S. Yksi asia, joka ei niin kovin sykähdytä, on saariston punkit. Ennen tätä päivää koirassa tasan yksi punkki (joka sekin tosin Turussa ollessa...), tän päivän saldona neljä. Not cool!
 |
| Mökin rannalla sielu lepää. |
 |
| Elämää kallionkolossa. |
 |
| Paras paikka auringossa. |
 |
| Tyyni meri. |
 |
| Ois varmaan siistiä olla paikannäyttäjänä lossissa. |
 |
Älä juo sitä vettä!
 |
| Päivän asuna mökkiverkkarit, ikivanha henkkamaukan t-paita ja bad hair day. Käytän koiraani asusteena. |
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti