Tää postaus on pakko tehä, ennemmin tai myöhemmin ja koska mä tykkään tehdä asiat pois alta, niin tässä tulee.
Turun murre.
 |
| http://354516.spreadshirt.fi/i-love-turku-muki-A13991110 |
Mistä sitä nyt alottais. Itselläni on kuuleman mukaan hyvinkin vahva Tampereen murre puheessani, joten muutto Turkuun on myös puheen, kuullun ymmärtämisen ja joukkoon sulautumisen kannalta erittäin mielenkiintoista. Olen päättänyt pitää kynsin hampain kiinni omasta murteestani, vaikka huomaan jo nyt, että jotain alkaa tarttumaan. Että-sana on alkanut kummasti taipumaan muotoon et (Ai et siel ol sit mukavaa vrt. Ai että siellä oli sitten mukavaa) ja kolmas persoona ei ole enää tuttavallisesti se vaan hän, samoin kun puhutaan esim. koirasta (onk hän tyttö? vrt. onks se tyttö). Pyrin näistä kahdesta puheeni epäkohdasta aktiivisesti eroon.
Mies puhuu turkulaisittain, ei vahvasti, mutta tunnistettavasti. Esimerkit elävästä elämästä: "Onk meil mittään ruokaa koton vai tarviik ostaa jottain?" "Oli siel tosi pal porukkaa, mut sit mä tulin kottiin." "Kummonen hän sit oli?" ja niin edelleen ja niin edelleen. Ymmärrämme toisiamme, eikä toisen puheesta enää jaksa edes kiusata, mutta välillä tulee hetkiä kun ei vaan pysty oleen kommentoimatta älytöntä murretta. Ja siis normaalisti se oon mää joka kommentoi.
Murteet on kuitenkin rikkaus Suomen kielessä ja olen sitä mieltä, että kukin puhukoon siten kun on oppinut tai mikä tuntuu itselleen parhaimmalta. Loppuun vielä Turku vastaan Tampere :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti